Reunat ja tilan rajaukset Rihtniemen mukaan

Monikerroksellinen laiteellinen näkymä, Joka voisi olla hieman avonaisempi ja siistempi.Reuna nousee kesimetsää kohti kerros kerrokselta ja luo pehmeän näkymän.

 

Monikerroksellinen näkymä

 

 

 

Jyrkkä suljettu sauma, Aluskasvillisuus poistettu joten ei niin tiukka rajaus kun voisi olla. Suomessa ajaessa monesti huomaa että maisemia ei avata vaan ajetaan puu kujissa jossa on jyrkkään suljettu näkymä. Navigaattorissa näkyy vesistöjä mutta kun ajaa niin niitä harvoin näkee jollei poikkea hiekka teille.

 

Jyrkästi suljettu näkymä:

 

 

Väliverho ja huonemaiset tilat metsässä, Yksi puu joka on pioneeripuuna voi olla jo mielestäni huone tila koska alla on suojainen tila kuin olisi risumajassa.

 

 

Pilaritila, Pohjanmaalla suurin osa metsistä on kangaspohjaisia mäntymetsiä jotka muodostavat pilarimaisia siilautuvia näkymiä.

 

Haapa muodostaa ihanan hopeisen pilarimuodostelman.

 

 

Sisätilan muodostava kuusi ryhmä, Kuvassa surukuusi ryhmä mutta monesti metsissä maaperän muuttumisen johdosta on siellä täällä kuusi ryppäitä joiden teunoilla kasvaa muita lajeja ylensä lehti puita.

 

Puuston alainen huonetila, vanhojen puiden alle muodostuu kauniita huonetiloja eteenkin kuusien alle jotka eroituu hyvin myös talvella.

 

Lehväkäytävä johdattaa kulkua, paljon käytetty koivukuja vanhoihin maatiloihin ja kartanoihin rakennettiin ennen paljon koivukujia. Mielestäni hyvin suomalaisia ja kauniita. Muistakin puista tehdään kujia.

 

Tiheikkö, monilajinen vaikeasti kuljettava metsä jossa kasvaa kasveja joka tasossa.

 

Panoraamanäkymä suoalueelta jonka rajaa metsävyöhyke takana.Näkymä on leveä ja avoin.

 

Aulangon näkymä erittäin kaunis panoraama, kuvan sisässä olevat metsät sisältävät kaikki mahdolliset tilat.

 

Katveellinen näkymä, Koivujen takaa näkyi koski ja pato. katveisuus jäi vähän vajaaksi koska koivussa ei ollut lehtiä mutta kesällä varmasti kaunis katve.

 

Siilautuva näkymä, jonka takaa näkyy vesi kävellen ja hitaasti kulkeva näkee mutta jos menee nopeasti ohi niin vettä ei välttämättä huomaa.

 

Kehystetty näkymä joka on myös katveellinen näkymä. takana golf kenttä jonka rajaa metsävyöhyke.

 

Jokirannat on yleensä perinteisiä rajattuja näkymiä jossa leveys on tarkasti määrätty.

 

 

 

Fokusoitunäkymä, Katse ohjautuu puu saarekeeseen.

 

Katse seuraa ojan kulkua.

 

 

Katse Fokusoituu tilakeskukseen joka on näkymän päätepiste.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Perinne biotooppi

Perinnebiotoopit ovat vuosikymmenien kuluessa karjan laiduntamisen ja niittämisen tuloksena syntyneitä niittyjä, ketoja, rantaniittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Monet  luonnonlaitumet ovat perinnebiotooppeja. Perinnebiotoopeilla on rikas kasvi- ja hyönteislajisto. Tällä hetkellä on n. 230 voimassa olevaa perinnebiotooppien hoito -sopimusta. Vain pieni osa näistä on luokiteltuja perinnebiotooppeja.Niityt ja kedot ovat parhaimpia paikkoja nähdä erilaisia kasveja ja niillä eläviä perhosia ja muita hyönteisiä.Nämä paikat ovat vähentyneet huomattavasti ja toivottavasti suojelun avulla niitä saadaan elvytettyä.Yleensä biotoopit ovat valoisia tai vähä puustoisia maita johon aluskasvillisuus kasvaa pohjalle. Mielestäni voisi olla rakennettuja biotooppeja mutta perinteiset biotoopit ovat syntyneen ajan saatossa.Maan tulee olla köyhää jotta sen kasvit voivat kasvaa siinä. Perinnebiotooppia ei saa lannoittaa tai käyttää torjuntaaineita eikä sinne saa kaivaa ojia.

Perinnebiotooppi -kohteen hoidon periaatteita

* aidataan erikseen peltolohkoista omaksi laidunlohkokseen
* eläimille ei tuoda lisärehua
* eläimille saa antaa kivennäisiä, vitamiineja ja jauhoja; kivennäiset suojataan esim. katoksella niin, että ne eivät leviä sateen tai eläinten mukana maaperään
* laidunkierron kautta saadaan pienetkin alat hoidettua
* laidunkierrossa perinnebiotooppikohteet pyritään laiduntamaan ensimmäisen kerran jo alkukesällä ennen juhannusta
* laidunpaineen voi arvioida alla olevasta taulukosta
* perinnebiotoopin avoimuutta lisätään poistamalla tarpeen mukaan puustoa ja pensaita
* lahopuusto on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää, joten sitä ei poisteta 

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/29/Lammas_hoitaa_maisemaa.jpg/350px-Lammas_hoitaa_maisemaa.jpg

Miksi maisema muuttuu?

Maisema on aikojen saatossa muuttunut ja tulee muuttumaan. Luulen että ihmisten toiminta tavat ja kaupunkiin muutto liike on niin suurta että maisemallisesti keskukset kasvaa ja maaseutu autioituu ja puskittuu kun ei ole enää tekiöitä. Maaseudun metsät ja maat on niin monen perinnön jaon jälkeen pirstaloitunut ja hoito ei ole niin tärkeää kuin ennen oli maanviljelyssaä. Kaupunkilaisten metsän ja maan omistus lisääntyy ja asutaan eri paikkakunnalla niin ei ole mahdollista tehdä hoitotöitä kuin ennen ja sen johdosta pusikoitumista tapahtuu. Maisema muuttuu myös uusiin työllistäviin suuntiin esimerkiksi golf kentiin, Maaseutumatkailuun, luontopalveluihin ja viinitilohin. Jos tila on ollut pieni niin on jouduttu tai saatu kehittää uusia toiminta malleja. On mukavaa nähdä että kiireisestä kaupugeista halutaan maalle lomalle. Ja onhan todettu että vihreydellä on myös parantavia vaikutuksia. Sen tiimoiltaolisikin kehitettävää lisää varmasti löytyisi lisää yrittäjille kehitettävää.

kuva: Seija Paavola

Laiduntavat eläimet olisi toivottavia maiseman tavoite tilan saavuttamisessa ja maaseutu ja puskittuvat alueet pysyisivät kurissa.

Maiseman rakenne:
Maisemarakenne muodostuu vedenjakajista, laaksoista, joihin vedet kerääntyvät ja rinteistä niiden välissä. Pohjanmaan maisema rakenne koostuu Jokilaaksoista ja niiden varrelle rakentuneista kylistä ja kaupugeista sekä merenrannan läheisyydestä sekä hiekkarannoista. Maankohoamisen leimaama merenrantavyöhyke ja saaristot ovat myös tärkeitä. Maiseman rakenne on pohjanmaalla tasaisia isoja peltoaukioita joen varsilla. Maiseman rakenteeseen vaikuttaa jo jääkauden aikaiset maaston muotoilut ja esimerkiksi salpausselkä on hyvä esimerkki kohde.

Maisema kuva:
Maisemansuojelulla pyritään säilyttämään maisema-arvoja, eli maiseman hyväksi koettuja piirteitä. Perinnemaisema ja kansallismaisema ovat yleisesti käsitteitä, jotka yhdistävät kulttuurin ja ympäristöalojen toimijoita. Kansallismaisemasta on tullut yleiskielen monimerkityksinen, sinänsä arvokasta maisemaa tarkoittava käsite. Maisemakuvan voi nähdä erinlaisena esimerkiksi pohjanmaalla latoja isoilla pelloilla joki varsissa tulisi suojella ja ylläpitää, koska on historiallisesti arvokkaita alueita. Samoin jokien kosket ja jokisuiden pien vene satamat. Sekä lammas aituudet meren rannassa sekä saarissa.Taas lapissa tunturi maisemat ja korkeus erot ovat maisema kuvaa missään muualla ei ole vastaavaa. ja Hämeen seudun ihanteeliset kivirakennukset ja vanhat tila keskukset vanhoine puutarhoineen tulisi säilyttää.

Kuva:Seija Paavola

 

Kuva on Maisemakuva Kannuksen niskankoskelta jossa on käyty  tukkilais jätkä kisoja linkissä on Youtube video yhdestä kisasta.

http://www.youtube.com/watch?v=vumrmdE0xP8

http://www.youtube.com/watch?v=JOv-8pcHV_c

http://www.youtube.com/watch?v=5gTT8f1ZVK8

Paikka on kaunis ja on pitkä historia takana nyt kyläläisten talkoo voimilla kunnostettu virkistys ja kalastus alueeksi ja paikan maisema kuva ei ole muuttunut se on säilytetty ja mielestäni se että alueen historia ja perinteet on edelleen kunniassa ja halutaan vaalia.

Mittakaavan ja ajan muutokset näkyvässä maisemassa

Maaseutumaisema on itselleni hyvin tärkeä, malla syntyneenä sekä asuneena en näe itselleni muuta elämisen tapaa. Lapsena kesät mummulassa lehmiä ajamassa pellolle tai sitten lypsylle oli mielestäni ihanimpia muistoja nuoruudesta. Tai perunan nosto puoli sukua siellä oli nostamassa ja sitten talvi haettiin perunoita mummulasta, Lapset kulki perunan nostokoneen takana ja noukki tippuneet perunat kaikki nostettiin "visu pitää olla mutta ei saita" mummu tapasi sanoa.Maaseutu maisema on muuttunut isot navetat ja tehotuotanto on tätä päivää ja on paljon pieniä tiloja jotka on lopettannut tai muuttanut toimintatapoja. Hevostilat sekä lammas että vilja tilat ovat lisäntyneet, ja tuonneet erinlaisia näkökulmia ja työpaikkoja harvenevaan maaseutuun.Pohjanmaalla perinteisesti rakennettiin jokilaaksoihin sekä jokien rannoille sekä pellot olivat jokien varsilla, perinteiset talonpoikais talot olivat isoja ja näyttäviä sekä talojen koristelut oli kauniita ja käsityö oli tavallista ja kaikki osasivat sitä tehdä. Jos ajattelee tätä päivää niin kaikki tulee valmiina ei rakenneta taloja itse tai korjata kun ei ole enää niitä taitoja kuin ennen.Talotehtaat rakentaa talot, ihmiset käy muualla töissä ja suurin osa joutuu muuttamaan pois maaseudulta koska työtä ei ole. Tai vaihtoehtoisesti joutuu kulkemaan jopa yli sata kilonmetriä yhteen suuntaan joka päivä. Mutta on niitä sitkeitäkin jotka ei kotikunnaltaan lähde kulkee mieluummin, se on onneksi suomessa vielä mahdollista mutta tarvii nyky päivänä asennetta jäädä ja joustavuutta että ei lähde maaseudulta. Mutta maaseudun ulkoisesti on pahasti rappeutumassa koska ei ole tarpeeksi tiloja jotka toimisivat vielä, Ja se kun pellot kasvavat pajua jotka isoisät on käsin raivanneet sydäntä riipaisee nähdä se ja pusikot peittää taakseen kauniit maisemat, maaseutumaisemat.