Ajellessa kotiin Lepaalta Keski-pohjanmaalle keskityin seuraamaan mitä kaikkia uusia yrityksiä oli vanhoille nyky mittakaavassa pienille tiloille tullut. Kirjo oli valtava löytyi Pieneläin hoitolaa/pieneläin tuhkaamoa, Suomen lanka, 6kpl Golf kenttiä, Ratsastuskouluja, Sisustusliikketiä, Museoita, Gallerioirta, maatilamatkailua ja yöpymistä ym.... eli mahtavia pien yrittäjiä paljon. Ihanin oli vanha hirsi talo joka on kodikas kahvila jossa oli pieni muotoinen museo lahjoitus tavaroita ja tilan omia. Mielestäni oli ihanaa ajella ja katsoa mitä kaikkea oli välillä. Varmaan tiloilla on jonkin verran viljelyä ainakin pellot olivat pääasiassa hyvin hoidettuja. Tai sitten oli vuokrattu pellot jollekkin viljelijälle. Ihania ihmisiä oli kun kävin muutamassa hyvin vieraan varaisia ja kertoivat mielellään yrityksestään. Mielestäni maaseudulla pien yrittäjät ovat kekselijäitä ja kaikkea ei ole keksitty on paljon mahdollisuuksia hyödyntää maaseutua, matkailuun ja eri ikäryhmien käyttöön.
Välillä poikkesin myös kahvilaan jossa oli kaikki myynnissä kupit tuolit lamput..sitämukaa kun tuotteet menee tulee uusia vanhoja esineitä tilalle. Pohjanmaalla on vastaavia liikeitä Kalajoella ja Käviällä, missä olen käynnyt ihana idea.
sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Maiseman hoidon menetelmiä
Yleisimmät maiseman hoito menetelmät ovat kulotus, laidunnus, kaskeaminen, niitto ym.Yleensä niitä tehdään kerran tai kaksi kesässä. mutta kulotus onnistuu jos on kuiva alue ja tehdään ainoastaan keväällä.
Kulotus sopii hoitotoimenpiteenä niitetyille
ja laidunnetuille sekä kunnostettaville
perinnebiotoopeille. Kulotuksen
tarkoituksena on poistaa alueelle kertynyttä
kuloheinää ja kariketta, ja edistää uutta kasvua
sekä helpottaa vuotuisia hoitotoimia. Polttaminen
vapauttaa ravinteita, joten rehevöitymisen
estämiseksi tarvitaan tehokasta jatkohoitoa,
kuten niittoa tai laidunnusta. Myös niittylajistoa
tukahduttavaa tiheää katajikkoa voidaan
poistaa polttamalla. Nummilla kulotus on ollut
perinteinen tapa hoitaa laidunaluetta. Yhdellä
toimenpiteellä on saatu kuriin aluetta valtaavat
pensaat ja katajat sekä uudistettua vanhat kanervat.
Kulotusta on käytetty myös tiheän ruovikon
hävittämisessä rantaniityiltä, koska se on nopea
ja tehokas tapa hävittää ylivuotinen kasvusto.
Perinnebiotooppien eliölajit
hyötyvät kulotuksen kasvupaikkaa
kuivattavasta vaikutuksesta. Kulotus
voi olla kuitenkin tuhoisaa joillekin perinnebiotooppien
kasveille, hyönteisille ja pieneliöille,
joten polttamattomiakin laikkuja on tarpeen
jättää. Kulotus tulee tehdä aikaisin keväällä,
jolloin maaperä on vielä ainakin osittain roudassa.
Tällaiselle ”kylmäpoltolle” arkoja kasveja
on melko vähän. ”Kylmäpolton” seurauksena
mätästävät heinät niukentuvat ja maarönsylliset
kasvit runsastuvat. Kun maaperä on roudatonta
ja kuivaa, polton lämpötilaa nostavat vaikutukset
ulottuvat maaperän pintakerrokseen asti.
Monet lajit kärsivät tällaisesta ”kuumapoltosta”,
joten se ei sovellu jokavuotiseksi hoitotoimeksi.
Sen sijaan ajoittaiset ”kuumapoltot” jäjittelevät
luontaisten kulojen vaikutuksia luontoon.
Niitto
on niittyjen perinteisin hoitomuoto.
Nykyään perinnebiotooppien
niittäminen on vähentynyt ja niitosta
hyötyvä monimuotoinen kasvillisuus ja eliölajisto
ovat häviämässä.
Niiton ja niittoaineksen poiskeruun tavoitteena
on lisätä perinnebiotoopin avoimuutta ja valoisuutta
sekä vähentää maaperän ravinteisuutta.
Niiton myötä kookkaan ja rehevöitymisestä
hyötyneen kasvillisuuden kilpailumahdollisuudet
heikkenevät ja tilalle saadaan matalakasvuista,
valosta ja lämmöstä hyötyvää kasvilajistoa.
Samalla runsastuvat myös lukuisat niityillä elävät
päivä- ja pikkuperhoset, mesipistiäiset ja kovakuoriaiset.
Hoitotulokseen ja perinnebiotoopin lajirunsauteen
vaikuttavat niitossa käytettävät menetelmät
ja välineet, niittoajankohta sekä niittokertojen
määrä.
Kaulaus
Peruskunnostuksen tavoitteena on palauttaa
hoitamattomana ollut perinnebiotooppi
mahdollisimman lähelle alkuperäistä
tilaa. Peruskunnostus on välttämätöntä
mm. ruovikoituneilla ja pensoittuneilla rantaniityillä,
heinän ja taimikon tai katajien valtaamilla
kedoilla sekä tuoreilla niityillä ja metsittyneillä
hakamailla. Peruskunnostukseen kuuluvat
puuston ja pensaiston raivaus sekä tehostettu
ei-toivotun kasvillisuuden poisto.
Peruskunnostus parantaa usein jo lyhyessä ajassa
alueen olosuhteita ja edesauttaa niittyeliöstön
palautumista. Kunnostetulta alueelta voi löytyä
siltä hävinneiksi luultuja kasveja, jotka ovat sinnitelleet
muun varjostavan kasvillisuuden joukossa
tai maaperän siemenpankissa. Lajistoa voi
levitä kunnostetulle alueelle myös läheisiltä niityiltä
ja pientareilta.
Kunnostettavan perinnebiotoopin muuttuminen
perinteisessä hoidossa olleen kaltaiseksi kestää
usein pitkään. Kasvillisuuden rakenne voi
palautua noin kymmenessä vuodessa, jos umpeenkasvaneen
niityn kasvilajisto on pääosin
tallella. Runsasravinteisilla paikoilla kasvillisuus
ei kuitenkaan aina palaudu entisen kaltaiseksi
tehokkaasta jatkohoidosta
huolimatta.
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5jQzXKMNb/3_peruskunnostus.pdf
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
Reunat ja tilan rajaukset Rihtniemen mukaan
Monikerroksellinen laiteellinen näkymä, Joka voisi olla hieman avonaisempi ja siistempi.Reuna nousee kesimetsää kohti kerros kerrokselta ja luo pehmeän näkymän.
Monikerroksellinen näkymä
Jyrkkä suljettu sauma, Aluskasvillisuus poistettu joten ei niin tiukka rajaus kun voisi olla. Suomessa ajaessa monesti huomaa että maisemia ei avata vaan ajetaan puu kujissa jossa on jyrkkään suljettu näkymä. Navigaattorissa näkyy vesistöjä mutta kun ajaa niin niitä harvoin näkee jollei poikkea hiekka teille.
Jyrkästi suljettu näkymä:
Väliverho ja huonemaiset tilat metsässä, Yksi puu joka on pioneeripuuna voi olla jo mielestäni huone tila koska alla on suojainen tila kuin olisi risumajassa.
Pilaritila, Pohjanmaalla suurin osa metsistä on kangaspohjaisia mäntymetsiä jotka muodostavat pilarimaisia siilautuvia näkymiä.
Haapa muodostaa ihanan hopeisen pilarimuodostelman.
Sisätilan muodostava kuusi ryhmä, Kuvassa surukuusi ryhmä mutta monesti metsissä maaperän muuttumisen johdosta on siellä täällä kuusi ryppäitä joiden teunoilla kasvaa muita lajeja ylensä lehti puita.
Puuston alainen huonetila, vanhojen puiden alle muodostuu kauniita huonetiloja eteenkin kuusien alle jotka eroituu hyvin myös talvella.
Lehväkäytävä johdattaa kulkua, paljon käytetty koivukuja vanhoihin maatiloihin ja kartanoihin rakennettiin ennen paljon koivukujia. Mielestäni hyvin suomalaisia ja kauniita. Muistakin puista tehdään kujia.
Tiheikkö, monilajinen vaikeasti kuljettava metsä jossa kasvaa kasveja joka tasossa.
Panoraamanäkymä suoalueelta jonka rajaa metsävyöhyke takana.Näkymä on leveä ja avoin.
Aulangon näkymä erittäin kaunis panoraama, kuvan sisässä olevat metsät sisältävät kaikki mahdolliset tilat.
Katveellinen näkymä, Koivujen takaa näkyi koski ja pato. katveisuus jäi vähän vajaaksi koska koivussa ei ollut lehtiä mutta kesällä varmasti kaunis katve.
Siilautuva näkymä, jonka takaa näkyy vesi kävellen ja hitaasti kulkeva näkee mutta jos menee nopeasti ohi niin vettä ei välttämättä huomaa.
Kehystetty näkymä joka on myös katveellinen näkymä. takana golf kenttä jonka rajaa metsävyöhyke.
Jokirannat on yleensä perinteisiä rajattuja näkymiä jossa leveys on tarkasti määrätty.
Fokusoitunäkymä, Katse ohjautuu puu saarekeeseen.
Katse seuraa ojan kulkua.
Katse Fokusoituu tilakeskukseen joka on näkymän päätepiste.
maanantai 14. lokakuuta 2013
Perinne biotooppi
Perinnebiotoopit ovat vuosikymmenien kuluessa karjan laiduntamisen ja niittämisen tuloksena syntyneitä niittyjä, ketoja, rantaniittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Monet luonnonlaitumet ovat perinnebiotooppeja. Perinnebiotoopeilla on rikas kasvi- ja hyönteislajisto. Tällä hetkellä on n. 230 voimassa olevaa perinnebiotooppien hoito -sopimusta. Vain pieni osa näistä on luokiteltuja perinnebiotooppeja.Niityt ja kedot ovat parhaimpia paikkoja nähdä erilaisia kasveja ja niillä eläviä perhosia ja muita hyönteisiä.Nämä paikat ovat vähentyneet huomattavasti ja toivottavasti suojelun avulla niitä saadaan elvytettyä.Yleensä biotoopit ovat valoisia tai vähä puustoisia maita johon aluskasvillisuus kasvaa pohjalle. Mielestäni voisi olla rakennettuja biotooppeja mutta perinteiset biotoopit ovat syntyneen ajan saatossa.Maan tulee olla köyhää jotta sen kasvit voivat kasvaa siinä. Perinnebiotooppia ei saa lannoittaa tai käyttää torjuntaaineita eikä sinne saa kaivaa ojia.
* eläimille ei tuoda lisärehua
* eläimille saa antaa kivennäisiä, vitamiineja ja jauhoja; kivennäiset suojataan esim. katoksella niin, että ne eivät leviä sateen tai eläinten mukana maaperään
* laidunkierron kautta saadaan pienetkin alat hoidettua
* laidunkierrossa perinnebiotooppikohteet pyritään laiduntamaan ensimmäisen kerran jo alkukesällä ennen juhannusta
* laidunpaineen voi arvioida alla olevasta taulukosta
* perinnebiotoopin avoimuutta lisätään poistamalla tarpeen mukaan puustoa ja pensaita
* lahopuusto on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää, joten sitä ei poisteta
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/29/Lammas_hoitaa_maisemaa.jpg/350px-Lammas_hoitaa_maisemaa.jpg
Perinnebiotooppi -kohteen hoidon periaatteita
* aidataan erikseen peltolohkoista omaksi laidunlohkokseen* eläimille ei tuoda lisärehua
* eläimille saa antaa kivennäisiä, vitamiineja ja jauhoja; kivennäiset suojataan esim. katoksella niin, että ne eivät leviä sateen tai eläinten mukana maaperään
* laidunkierron kautta saadaan pienetkin alat hoidettua
* laidunkierrossa perinnebiotooppikohteet pyritään laiduntamaan ensimmäisen kerran jo alkukesällä ennen juhannusta
* laidunpaineen voi arvioida alla olevasta taulukosta
* perinnebiotoopin avoimuutta lisätään poistamalla tarpeen mukaan puustoa ja pensaita
* lahopuusto on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää, joten sitä ei poisteta
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/29/Lammas_hoitaa_maisemaa.jpg/350px-Lammas_hoitaa_maisemaa.jpg
lauantai 12. lokakuuta 2013
Miksi maisema muuttuu?
Maisema on aikojen saatossa muuttunut ja tulee muuttumaan. Luulen että ihmisten toiminta tavat ja kaupunkiin muutto liike on niin suurta että maisemallisesti keskukset kasvaa ja maaseutu autioituu ja puskittuu kun ei ole enää tekiöitä. Maaseudun metsät ja maat on niin monen perinnön jaon jälkeen pirstaloitunut ja hoito ei ole niin tärkeää kuin ennen oli maanviljelyssaä. Kaupunkilaisten metsän ja maan omistus lisääntyy ja asutaan eri paikkakunnalla niin ei ole mahdollista tehdä hoitotöitä kuin ennen ja sen johdosta pusikoitumista tapahtuu. Maisema muuttuu myös uusiin työllistäviin suuntiin esimerkiksi golf kentiin, Maaseutumatkailuun, luontopalveluihin ja viinitilohin. Jos tila on ollut pieni niin on jouduttu tai saatu kehittää uusia toiminta malleja. On mukavaa nähdä että kiireisestä kaupugeista halutaan maalle lomalle. Ja onhan todettu että vihreydellä on myös parantavia vaikutuksia. Sen tiimoiltaolisikin kehitettävää lisää varmasti löytyisi lisää yrittäjille kehitettävää.
kuva: Seija Paavola
Laiduntavat eläimet olisi toivottavia maiseman tavoite tilan saavuttamisessa ja maaseutu ja puskittuvat alueet pysyisivät kurissa.
Maiseman rakenne:
Maisemarakenne muodostuu vedenjakajista, laaksoista, joihin vedet kerääntyvät ja rinteistä niiden välissä. Pohjanmaan maisema rakenne koostuu Jokilaaksoista ja niiden varrelle rakentuneista kylistä ja kaupugeista sekä merenrannan läheisyydestä sekä hiekkarannoista. Maankohoamisen leimaama merenrantavyöhyke ja saaristot ovat myös tärkeitä. Maiseman rakenne on pohjanmaalla tasaisia isoja peltoaukioita joen varsilla. Maiseman rakenteeseen vaikuttaa jo jääkauden aikaiset maaston muotoilut ja esimerkiksi salpausselkä on hyvä esimerkki kohde.
Maisema kuva:
Maisemansuojelulla pyritään säilyttämään maisema-arvoja, eli maiseman hyväksi koettuja piirteitä. Perinnemaisema ja kansallismaisema ovat yleisesti käsitteitä, jotka yhdistävät kulttuurin ja ympäristöalojen toimijoita. Kansallismaisemasta on tullut yleiskielen monimerkityksinen, sinänsä arvokasta maisemaa tarkoittava käsite. Maisemakuvan voi nähdä erinlaisena esimerkiksi pohjanmaalla latoja isoilla pelloilla joki varsissa tulisi suojella ja ylläpitää, koska on historiallisesti arvokkaita alueita. Samoin jokien kosket ja jokisuiden pien vene satamat. Sekä lammas aituudet meren rannassa sekä saarissa.Taas lapissa tunturi maisemat ja korkeus erot ovat maisema kuvaa missään muualla ei ole vastaavaa. ja Hämeen seudun ihanteeliset kivirakennukset ja vanhat tila keskukset vanhoine puutarhoineen tulisi säilyttää.
Kuva:Seija Paavola
kuva: Seija PaavolaLaiduntavat eläimet olisi toivottavia maiseman tavoite tilan saavuttamisessa ja maaseutu ja puskittuvat alueet pysyisivät kurissa.
Maiseman rakenne:
Maisemarakenne muodostuu vedenjakajista, laaksoista, joihin vedet kerääntyvät ja rinteistä niiden välissä. Pohjanmaan maisema rakenne koostuu Jokilaaksoista ja niiden varrelle rakentuneista kylistä ja kaupugeista sekä merenrannan läheisyydestä sekä hiekkarannoista. Maankohoamisen leimaama merenrantavyöhyke ja saaristot ovat myös tärkeitä. Maiseman rakenne on pohjanmaalla tasaisia isoja peltoaukioita joen varsilla. Maiseman rakenteeseen vaikuttaa jo jääkauden aikaiset maaston muotoilut ja esimerkiksi salpausselkä on hyvä esimerkki kohde.
Maisema kuva:
Maisemansuojelulla pyritään säilyttämään maisema-arvoja, eli maiseman hyväksi koettuja piirteitä. Perinnemaisema ja kansallismaisema ovat yleisesti käsitteitä, jotka yhdistävät kulttuurin ja ympäristöalojen toimijoita. Kansallismaisemasta on tullut yleiskielen monimerkityksinen, sinänsä arvokasta maisemaa tarkoittava käsite. Maisemakuvan voi nähdä erinlaisena esimerkiksi pohjanmaalla latoja isoilla pelloilla joki varsissa tulisi suojella ja ylläpitää, koska on historiallisesti arvokkaita alueita. Samoin jokien kosket ja jokisuiden pien vene satamat. Sekä lammas aituudet meren rannassa sekä saarissa.Taas lapissa tunturi maisemat ja korkeus erot ovat maisema kuvaa missään muualla ei ole vastaavaa. ja Hämeen seudun ihanteeliset kivirakennukset ja vanhat tila keskukset vanhoine puutarhoineen tulisi säilyttää.
Kuva:Seija Paavola
Kuva on Maisemakuva Kannuksen niskankoskelta jossa on käyty tukkilais jätkä kisoja linkissä on Youtube video yhdestä kisasta.
Paikka on kaunis ja on pitkä historia takana nyt kyläläisten talkoo voimilla kunnostettu virkistys ja kalastus alueeksi ja paikan maisema kuva ei ole muuttunut se on säilytetty ja mielestäni se että alueen historia ja perinteet on edelleen kunniassa ja halutaan vaalia.
Mittakaavan ja ajan muutokset näkyvässä maisemassa
Maaseutumaisema on itselleni hyvin tärkeä, malla syntyneenä sekä asuneena en näe itselleni muuta elämisen tapaa. Lapsena kesät mummulassa lehmiä ajamassa pellolle tai sitten lypsylle oli mielestäni ihanimpia muistoja nuoruudesta. Tai perunan nosto puoli sukua siellä oli nostamassa ja sitten talvi haettiin perunoita mummulasta, Lapset kulki perunan nostokoneen takana ja noukki tippuneet perunat kaikki nostettiin "visu pitää olla mutta ei saita" mummu tapasi sanoa.Maaseutu maisema on muuttunut isot navetat ja tehotuotanto on tätä päivää ja on paljon pieniä tiloja jotka on lopettannut tai muuttanut toimintatapoja. Hevostilat sekä lammas että vilja tilat ovat lisäntyneet, ja tuonneet erinlaisia näkökulmia ja työpaikkoja harvenevaan maaseutuun.Pohjanmaalla perinteisesti rakennettiin jokilaaksoihin sekä jokien rannoille sekä pellot olivat jokien varsilla, perinteiset talonpoikais talot olivat isoja ja näyttäviä sekä talojen koristelut oli kauniita ja käsityö oli tavallista ja kaikki osasivat sitä tehdä. Jos ajattelee tätä päivää niin kaikki tulee valmiina ei rakenneta taloja itse tai korjata kun ei ole enää niitä taitoja kuin ennen.Talotehtaat rakentaa talot, ihmiset käy muualla töissä ja suurin osa joutuu muuttamaan pois maaseudulta koska työtä ei ole. Tai vaihtoehtoisesti joutuu kulkemaan jopa yli sata kilonmetriä yhteen suuntaan joka päivä. Mutta on niitä sitkeitäkin jotka ei kotikunnaltaan lähde kulkee mieluummin, se on onneksi suomessa vielä mahdollista mutta tarvii nyky päivänä asennetta jäädä ja joustavuutta että ei lähde maaseudulta. Mutta maaseudun ulkoisesti on pahasti rappeutumassa koska ei ole tarpeeksi tiloja jotka toimisivat vielä, Ja se kun pellot kasvavat pajua jotka isoisät on käsin raivanneet sydäntä riipaisee nähdä se ja pusikot peittää taakseen kauniit maisemat, maaseutumaisemat.
lauantai 21. syyskuuta 2013
Perinnekasvit moderniin ympäristöön.
Uusi aine maaseudun suunnittelu alkoi, joka jo nimensä puolesta on hyvin kiinnostava. Tunnilla käytiin läpi erinlaisia tiloja Bellin näkökulmasta. Tilat oli mielenkiintoinen kokea myöhemmin paikan päällä, kun kiersimme suunnittelu alueella.Valitsin blogi aiheista perinne kasvit jotka sopii moderniin ympäristöön.Perinne kasveja on katoamassa koska niitä ei pidetä sopivina kaupunki/urbaaniin/ moderniin ympäristöön. Joten annan mielestäni sopivia kasveja jotka sopisivat hyvin myös moderniin ympäristöön eikä vain maaseudulle perinne maisemaan. Näin mahdollisesti jos käyttäisimme suunnittelussa ja modernissa ympäristössä kasveja jotka on katoamassa saataisiin edes osa säilytettyä lajeista jotka on katoamassa.
Lehtosisni latva on herkkä ja kaunis kasvi jolla on heleän sininen kukinto. Kukinta aika on noin 1kk mutta kasvin lehdet ovat kauniit ja sirot. Moderniin ympäristöön sopii mielestäni hyvin ja sinikukkaisia kukkia ei ole paljon varsinkaan pohjoisemmassa suomessa. Helppo kasvi joka, leveää hillitysti paikallaan. Tavattu jopa pohjois lappissa isoja kasvustoja. Luonnon varaisena kasvi kasvaa Keski- ja Itä-Euroopassa. Suomessa alkuperäisenä luonnonkasvina se kasvaa todennäköisesti Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Sitä esiintyy runsaasti ravinteisilla ja kosteilla niityillä, lehdoilla ja puolivarjoisissa lehtimetsissä. Muualla Suomessa sitä tavataan "puutarhakarkulaisena". Lehtosinilatva on erinomainen pölyttäjä ja perhos kasvi.
Lähde:www.maatiainen.fi/kasvit
Humala, Humulus lupulus
Humala on monen maatilan alkuperäis kasvi ja sitä on käytetty oluen ja siman maustamiseen ja lääkintään. perinne maiseman perinne kasvi esimerkiksi pohjanmaalla on harva maalaistalo jos kasvia ei ole kasvanut tai kasva pihapiirissä yleensä kuistin syrjällä.
Suomessa ensimmäiset maininnat humalan käytöstä ovat 1300-luvulta. Jo keskiajalla tilalliset olivat sakon uhalla velvoitettuja ylläpitämään humalatarhaa. Aina vuoteen 1915 Suomessa oli laissa määrätty, kuinka monta humalasalkoa kussakin talossa tuli olla. Ennen oluen teollisen valmistuksen alkamista humalaa kasvatettiinkin hyvin yleisesti, ja humalasalot olivat tyypillinen näky maalaistalojen ja torppien pihoissa.
Suomessa on edelleen voimassa vuoden 1713 laki kuulunut rakennuskaari, jonka seitsemännen luvun mukaan ”jokaisessa talossa pitää olla humalisto” ja siinä tulee olla vähintään 200 humalasalkoa. Määräyksen laiminlyönnistä on saman lain mukaan annettava sakkorangaistus. Käytännössä kyseessä on kuollut kirjain, jonka noudattamista ei enää edellytetä eikä valvota.
Vaikka humalankasvatuksella ei enää ole Suomessa kaupallista merkitystä, se on edelleen yleinen koristekasvi. Puutarhoissa kasvatetaan sekä emi- että hedekasveja. Lääkekasvina humalaa käytetään sen rauhoittavan ja vatsan toimintaa lisäävän vaikutuksen takia.Kasvia on käytetty myös kuitukasvina kehruussa. Kasvi on nopeakasvuinen ja sen kasvua voi ohjata ja humala salot näyttävät moderneilta. Ja niitten olemus on kaunis ja monikäyttöinen.
Humala on moneen paikkaan kaunis ja kestävä perenna.
Lehtosinilatva, Polemonium caeruleum
Lehtosisni latva on herkkä ja kaunis kasvi jolla on heleän sininen kukinto. Kukinta aika on noin 1kk mutta kasvin lehdet ovat kauniit ja sirot. Moderniin ympäristöön sopii mielestäni hyvin ja sinikukkaisia kukkia ei ole paljon varsinkaan pohjoisemmassa suomessa. Helppo kasvi joka, leveää hillitysti paikallaan. Tavattu jopa pohjois lappissa isoja kasvustoja. Luonnon varaisena kasvi kasvaa Keski- ja Itä-Euroopassa. Suomessa alkuperäisenä luonnonkasvina se kasvaa todennäköisesti Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Sitä esiintyy runsaasti ravinteisilla ja kosteilla niityillä, lehdoilla ja puolivarjoisissa lehtimetsissä. Muualla Suomessa sitä tavataan "puutarhakarkulaisena". Lehtosinilatva on erinomainen pölyttäjä ja perhos kasvi.
Lähde:www.maatiainen.fi/kasvit
Lähde:www.maatiainen.fi/kasvit
Humala, Humulus lupulus
Humala on monen maatilan alkuperäis kasvi ja sitä on käytetty oluen ja siman maustamiseen ja lääkintään. perinne maiseman perinne kasvi esimerkiksi pohjanmaalla on harva maalaistalo jos kasvia ei ole kasvanut tai kasva pihapiirissä yleensä kuistin syrjällä.
Suomessa ensimmäiset maininnat humalan käytöstä ovat 1300-luvulta. Jo keskiajalla tilalliset olivat sakon uhalla velvoitettuja ylläpitämään humalatarhaa. Aina vuoteen 1915 Suomessa oli laissa määrätty, kuinka monta humalasalkoa kussakin talossa tuli olla. Ennen oluen teollisen valmistuksen alkamista humalaa kasvatettiinkin hyvin yleisesti, ja humalasalot olivat tyypillinen näky maalaistalojen ja torppien pihoissa.
Suomessa on edelleen voimassa vuoden 1713 laki kuulunut rakennuskaari, jonka seitsemännen luvun mukaan ”jokaisessa talossa pitää olla humalisto” ja siinä tulee olla vähintään 200 humalasalkoa. Määräyksen laiminlyönnistä on saman lain mukaan annettava sakkorangaistus. Käytännössä kyseessä on kuollut kirjain, jonka noudattamista ei enää edellytetä eikä valvota.
Vaikka humalankasvatuksella ei enää ole Suomessa kaupallista merkitystä, se on edelleen yleinen koristekasvi. Puutarhoissa kasvatetaan sekä emi- että hedekasveja. Lääkekasvina humalaa käytetään sen rauhoittavan ja vatsan toimintaa lisäävän vaikutuksen takia.Kasvia on käytetty myös kuitukasvina kehruussa. Kasvi on nopeakasvuinen ja sen kasvua voi ohjata ja humala salot näyttävät moderneilta. Ja niitten olemus on kaunis ja monikäyttöinen.
Humala on moneen paikkaan kaunis ja kestävä perenna.
http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/projektit/kasvit/index
Koivu, Betula
Koivu on perinnemaiseman kulmakivi siihen liittyy kesä sauna ja puhtaus. Moderniin ympäristöön koivun runko on kaunis valkoinen ja keskieuroopassa sitä käytetään modernissa ympäristössä. Suomessa se on maalais maiseman yltiöromanttinen puu, joka mielestäni soveltuu hyvin moderniin ympäristöön kauniin värinsa ansiosta. Koivun erinlaiset lajikkeet soveltuvat myös moderniin ympäristöön.
Koivu, Betula
Koivu on perinnemaiseman kulmakivi siihen liittyy kesä sauna ja puhtaus. Moderniin ympäristöön koivun runko on kaunis valkoinen ja keskieuroopassa sitä käytetään modernissa ympäristössä. Suomessa se on maalais maiseman yltiöromanttinen puu, joka mielestäni soveltuu hyvin moderniin ympäristöön kauniin värinsa ansiosta. Koivun erinlaiset lajikkeet soveltuvat myös moderniin ympäristöön.
Kuva:"background:none transparent;min-width:0;Lähde: Piha maalla Jutta Ahro 2011, maa- ja kotitalousnaisten keskus
Iiris, Iris
Iiris on vanha perinne kasvi josta löytyy sinisiä ja kelta kukkaisia. kauniit pystyt suikalemaiset lehdet antavat kasville ylvään ja modernin ilmeen. Kasvusto on tiivis ja lehden kärjet kaartuvat kauniisti. Iiriksen talvihabitus on kaunis ja lehdet pysyvät melko pystyssä koko talven. Kaunis kasvi eteenkin suurina massoina.
http://www.tyotehoseura.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/kurjenmiekka.htm
Unkarin syreeni, Syringa josikaea
Unkarin syreeni on hyvin yleinen kasvi jota käytetään aidanteena leikattuna että vapaasti kasvavana aidanteena tai yksittäispuuna. Syreeni on hyvä kasvi moderniin ympäristöön koska se on kestävä ja sietää muotoon leikkaamista, sekä lehti on kauniin tumman vihreä. Ja syreenistä on rungollisia pikkupuitakin vartettu.Lähteen olen valinnut maatiais rodut ja kasvit verkko kurssilta.
http://www.blogger.com/blogger.g?blogID=8499125387730195809#editor/target=post;postID=1102975883479306281;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=0;src=postname
Keltaritarinkannus Delphinium semibarbatum
Keltaritarinkannus on kasvi joka on häviämässä ja toivoisin että sitä käytettäisiin enemmän. kauniin heleänkeltainen kukinto ja korkea ylväs kasvutapa sopivat mielestäni hyvin moderniin ympäristöön. varsinkin kun taustalla on jotain tummaa niin värit pääsevät oikeuksiinsa. Kasvuston sovittaminen muihin kasveihin eri näköisiin ja tuntoisiin kasveihin tuo mukavaa jännitettä ja värit pääsevät oikeuksiinsa. Kasvi on bogattu maatiainen ry sivuilta ja siemeniä on tilattu ja kylvettty omaankin maahan.
http://www.exoticgarden.fi/webshop.php?showshopcat=7&menu_showcat=1&page=12
Palavarakkaus, Lychnis chalcedonica
Palavarakkaus on vanhaperenna joka löytyy yhä monesta perennapenkistä. Kasvin kaunis ja rehellisen punainen kukinto on kaunis ja kestävä. Kasvin varret ovat kovat ja jäykät joten ne eivät lamoa kovinkaan helposti. Moderniin ympäristöön kasvi sopii selvien päävärien ansiosta sekä kauniilla kasvutavallaan. Kasvin löysin myöskin maatiaiskasveista.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Lychnis_chalcedonica_A.jpg
Muita perinne kasveja joita kannattaa käyttää pihoissa kestävyyden ja kaueuden takia:
Juhannusruusu-Rosa pimpinellifolia ’Plena’
Myskimalva-Malva moschata
Suopayrtti -Saponaria officinalis
Syysasteri-Aster novi-belgii
Torpankukka , Mustanmerenruusu-Achimenes Longiflora-ryhmä
Mustialan ruusu-Rosa Minette
Valamonruusu-Rosa ’Splendens’ (valamoros)
Ruskolilja-Lilium bulbiferum
Varjolilja- Lilium martagon
| Vuoden maatiaiskasvit: Tässä on maatiais ry:n sivuilta lista vuoden -90 jälkeen valituista maatiais kasveista joukossa on kestäviä hyvin säilyviä kauniita lajikkeita joitten käyttöä suosittelen. sinisillä oleviin klikkaamalla pääset tutustumaan kasveihin tarkemmin. | |
|
Tilaa:
Kommentit (Atom)